Yritän nyt lyhyesti selostaa vielä vähän näitä termejä auki, ja hedelmöityshoidoissa meidän kohdalla oikein tapahtuukaan.
IVF ja ICSI. Nämä ovat niitä "koeputkihedelmöityksiä". Näitä ennen ovat vielä kevyemmät hoidot, ovulaatioinduktio (OI) ja inseminaatio. Koska nämä kevyemmät hoidot eivät tulleet kyseeseen meidän kohdallamme, niin kerron vain IVF:n ha ICSI:n tarinat.
Molemmissa meininki on sama. Munasoluja kypsytetään kuukautiskierron alusta asti piikittämällä hormoneja noin viikon ajan. Muutaman päivän kuluttua kypsymistä jarrutellaan, jotta munasoluja ei kypsy liikaa eivätkä ne kasva liian suuriksi. Jos näin käy, puhutaan hyperstimulaatiosta, jolloin alkiota ei voida siirtää. Silloin sattuu mahaan ja kovasti. Kun jarrutuspiikit on annettu, annetaan seuraavaksi yksi irrotuspiikki. Tästä muutaman päivän kuluttua tehdään munasolupunktio, eli munasolut kerätään. Tämä tapahtuu päiväkirurgisena toimenpiteenä. Liikuntaa ei tämän jälkeen saa kahteen viikkoon harrastaa, jotta munasarjat eivät kierähdä ympäri aiheuttaen kovaa vatsakipua. Vaarallista tämä ei kuulemma kuitenkaan ole, sillä ne kierähtävät kyllä takaisin.
Kun punktio on suoritettu ja munarakkulat kerätty, tarkastellaan, onko näissä kaikissa munarakkuloissa munasolu. Samaan aikaan siemennestenäyte annetaan, ja se "pestään". Tämä tarkoittaa sitä, että siemennesteestä erotellaan parhaiten liikkuvat siittiöt käytettäväksi hoidossa. Saaliiksi saatuihin munasoluihin laitetaan mikroinjektiolla suoraan sisään siittiö (ICSI) tai munasolu ja siittiö laitetaan samaan maljaan (IVF). ICSIä käytetään, jos siittiöt ovat vähän huonommin liikkuvia.
Muutama päivä tästä tehdään alkionsiirto. Neljässä päivässä alkiot voivat olla jo 8-soluisia. Näistä yksi siirretään yksinkertaisena ja nopeana toimenpiteenä katetrin avulla suoraan kohtuun, ja loput pakastetaan myöhempää käyttöä varten.
Monimutkainen toimenpide. En ole ottanut vielä selvää, miten pakastesiirto (PAS) tapahtuu, mitä lääkkeitä siihen tarvitsee yms... Yksi asia kerrallaan. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti